- pehmeää, lämmintä, mukavaa sänkyäni, jossa saan levätä
- turvallista, suojaisaa asuntoani ja Suomen yleistä rauhallisuutta
- puhdasta hengitysilmaa ja joka ainoaa hengenvetoa juuri nyt
- joka ikistä kohtaa kehossani (niin niitä jotka kitkattomasti toimimalla mahdollistavat näkemisen, kuulemisen, tuntemisen, haistamisen, liikunnan iloin, elämisen, kuin niitäkin jotka viisaasti kivulla ilmaisevat jotain olevan pielessä). Tietysti myös kykyäni ajatella, tuntea tunteiden laajalla skaalalla, kokea elämää.
- kaikkia ihmisiä ja jokaisen ihmisen potentiaalia uskomattomaan hyvään
- luonnon loputtomia hienoja erilaisia yksityiskohtia
- ihmisen tekemiä rakenteita esim. asfalttia jolla on helpompi kulkea kuin kurarapakossa (ja henkilöitä jotka keksivät, suunnittelivat, kuljettivat, rakensivat juuri sen asfaltin), vesi- ja lämpöjohtoja, rakennuksia, kulkuvälineitä
- rakastamisen aiheita on loppumattomasti
Jospa näkisin ja huomaisin aina juuri tässä hetkessä olevat rakastamani asiat ja keskittyisin rakastamaan niitä. Nyt niitä ovat mm. sininen muki rakastan sen väriä, muovin särkymättömyyttä, helppoutta juoda verrattuna kädestä juomiseen. Rakastan mukavaa tuolia, vankkaa asuintaloa, kodin ihanaa tasaista lämpöä, helppoa sähkövaloa, tuhansien mahdollisuuksien tietokonetta (!), mukavia lämpimiä vaatteitani, kykyäni ja taitoani ajatella ja kirjoittaa tänne, mieheni rauhaisaa läsnäoloa samassa asunnossa, kohtalaisen hyvää vointia juuri nyt ja kehoni kykyä ilmaista ne kohdat, jotka tarvitsisivat parempaa huolenpitoa, seinällä ja kädessä raksuttavia kelloja, jotka kertovat siitä, missä olemme yhteisesti sovitussa aikakehyksessä, ympärilläni juuri nyt olevia lukemattomista ihania erilaisia mahdollisuuksista valita jotain ihanaa.
Miten ihanalta minusta tuntuukaan, kun ja jos keskityn juuri tähän! Ja plussana vielä: se lisää valtavasti mahdollisuuksiani vetää puoleeni lisää ihania asioita jatkuvasti.
Vielä tuli mieleeni jokaisen vastaantulevan ihmisen rakastaminen, joka monesti saattaa tuntua hyvinkin haasteelliselta. Jos jokaista vaikkapa kadulla vastaantulevaa ihmistä ajattelee rakkaimpana sisarenaan, rakkaimpana ystävänään, miten erilailla häneen suhtautuukaan ja miten paljon helpompi on hyväksyä hänen tylykin olemuksensa tai käytöksensä rakastaen, antaisithan varmasti ihanalle ystävällesikin anteeksi hetkellisen huonon käytöksen. Ja sitten on helppo hymyillä lämmöllä kohtaamalleen ihmiselle ja lähettää hänelle mielessään lämpimiä ajatuksia, vaikkei hän juuri silloin niihin vastaisikaan oman huonon olonsa vuoksi.
No joo, pakko myöntää, että olen vielä kovin kaukana siitä, että joka hetki toteuttaisin näitä käytännössä. Mutta. Aina kun muistan yritän kuitenkin edes vähän aikaa olla sisäisessä rauhassa ja keskittyä rakastamaan. Uskon näin parantavani sekä omaa oloani nyt ja pitkällä tähtäimellä (heti tuntuu paremmalta!) että vaikuttavani koko maailman oloon teoistani ja ajatuksistani lähtevien vaikutusten kautta.
Haluaisin kirjoittaa tänne lopuksi, että "Rakastan Sinua, kuka tai millaisesti käyttäytyvä sitten oletkin". Se olisi sekä totta että valetta, kaikki osat minussa eivät vielä olisi valmiit sitä allekirjoittamaan. Pyrin silti rakastamaan yhä avoimemmin ja ilman ehtoja, myös niitä osia itsessäni, jotka eivät vielä ole valmiit luottamaan rakkauteen. Ja rakastamaan pyrkiessäni pystyn aina nyt-hetkessä vaikuttamaan jokaisella valinnallani siihen suuntaan, mihin tahdon itseäni ja maailmaa muuttaa. Minulla on joka hetki mahdollisuus lisätä rakastamista maailmaan.
Lämpimän rakastavaa syksynjatkoa Sinulle!
***
