sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Siisti, levollinen ja myötätuntoinen maailma!

Olisin voinut kirjoittaa otsikkoon sotkuinen, levoton ja itseen uppoutuva...   mutta silloin olisin antanut energiaa ja huomiota niille lisää ja saanut aikaiseksi juuri sen mitä en toivo. Ne sanat silti ovat varsin näkyviä nykyään, päivä päivältä yhä vain enemmän. Näkyy ja kuuluu, että yhä useammalla on yhä huonompi olla. Nopeat näennäiset helpotukset (alkoholi, ylensyönti, tv, tupakka, roskaruoka, netteily, mammonanhaalinta, pinnalliset ihmissuhteet jne) vetävät vahvasti puoleensa ja kierre pahenee. Nekin, joilla on hiukan paremmin, pyrkivät helpottamaan omaa oloaan sulkemalla silmänsä tilanteelta. Inhimillistä!



Jonain päivänä, kun tilanne on meidän kannaltamme tarpeeksi sietämätön ja järjetön, olemme valmiit muutokseen. Onko se pian, onko se hidas rauhallinen muutos, vai kestääkö kauan ja täytyykö tilanteen ensin rajusti kärjistyä? Aika näyttää. Meistä jokainen vaikuttaa siihen, milloin ja miten muutos tulee.

Milloin olen valmis etsimään kaikessa win-win-ratkaisun? Milloin opin todella ymmärtämään, että vain kaikkien osapuolten kannalta hyvä ratkaisu on toimiva? Milloin avaudun luottamaan siihen, että hyvä win-win-ratkaisu aina löytyy, kun avarran mieltäni?

Olen jo niin monesti saanut kokea, että win-win todella toimii. Jo ajatuksenkin tasolla tehtynä. Kun eräänä kesäiltana pihalta kuului pitkään ärsyttävää nuorison metakkaa, ajattelin ensin, että lopettaisivat tai tulisi vaikka poliisi ja veisi pois. Sitten muistin, ettei tuo ole win-win ajatus. Mietin hetken, että mikä sitten olisi. Mieleeni tuli, että olisi hyvä, jos heillä olisi jotain sellaista kiinnostavaa puuhaa, ettei uhoiluun olisi tarvetta ja keskityin siihen ajatukseen. Tai että löytyisi jokin muu kaikille hyvä ratkaisu, eihän ensimmäisen mieleni juolahtaneen ajatuksen tarvitse olla juuri se kaikille paras. Jo parin minuutin kuluttua meteli väheni puoleen, he todellakin keksivät pitkän meluamisen jälkeen jotain huomattavasti hiljaisempaa puuhaa. Ja koko sen lopun aikaa, kun he enää olivat pihalla, äänitaso pysyi kohtuullisena! Aina muulloinkin, kun olen näihin win-win-ajatuksiin vaivautunut keskittymään, olen saanut huomata niiden toimivan. Mutta vanhat tavat eivät muutu itsestään, asennemuutos vaatii huomioimista ja keskittymistä, kerta toisensa jälkeen. Niitä näennäishelppoja pään pensaaseen työntö ratkaisuja tulee käytettyä edelleenkin niin monessa ja usein.



Muutos tulee kuitenkin, jonain päivänä ja jollain tavalla, kun aika on kypsä.

Siihen asti: jollen ole osa ratkaisua, olen osa ongelmaa...

Oikein ihania win-win-ratkaisuja toivottelen kaikille ja upeaa syksyn jatkoa!

***

10 kommenttia:

Pääsky kirjoitti...

Kiitos, tarvitsin tätä juuri nyt !

Kiki kirjoitti...

Hienoa, Wihtori! On ihanaa, kun blogimaailmassa vuoroin saadaan ja vuoroin annetaan tärkeitä asioita toisillemme!
Oikein upeaa syksynjatkoa Sinulle!

Leenamarketta kirjoitti...

Kirjoitelmasi antaa paljon ajattelemisen aihetta Kiki, positiivisesti.

Kiki kirjoitti...

Kiva, Leenamarketta!
Nyt on Positiivareilla positiivisuus-viikkokin, joten...
:)

Oikein ihanaa viikkoa Sinulle ja paljon upeita kuvia!

Pitsit sekaisin kirjoitti...

Niin, oma ajatusmaailma määrittää hyvin paljon sen, miten jopa ympäristömme vastaa meihin. Samoin oma sisäinen elämä. Kaikki viestittävät jotain, jopa viestittämättömyyskin on viesti. Levolliset, myötätuntoiset, kannustavat ajatukset muuttavat maailmaa.

Tietoisuus siitä, että emme ole täällä yksin, vaan vastuussa kaikista ja kaikkien hyvienvoinnista, voi olla uuvuttava ajatus, mutta hyvän laittaminen kiertämään niin teoissa kuin ajatuksissa, antaa muille saman mahdollisuuden.

Kirjoituksesi oli taas kerran ajatuksia avaava ja silittelevä...:)

Kiki kirjoitti...

Kiitos, Pitsit sekaisin, kommentistasi!
Ja kiitos myös hienosta blogistasi, jota jatkuvasti innolla luen, vaikken edelleenkään ole kommentteja sinne saanut aikaiseksi...

ansu kirjoitti...

Hieno kirjoitus Kiki, kiitos tästä. Uskon, että jokainen voi olla osa ratkaisua tai ratkaisuja, joita tarvitsemme, kuten kirjoitit. Muutos tapahtuu ehkä hitaasti, mutta toivon mukaan varmasti kun teemme voitavamme. Nyt jos koskaan on hieno hetki kehittää uusia ratkaisuja mailmaan. Kriisit ajavat epätoivon partaalle, mutta juuri kriisissä piilee niin monia mahdollisuuksia.

Kiki kirjoitti...

Kiitos, Angel! On ihanaa, että on paljon lämminsydämisiä ja viisaita ihmisiä ja heidän vaikutuksensa kasvaa!
Oikein ihanaa syksynjatkoa Sinulle!

leenuliini kirjoitti...

Oivalta kirjoitus jälleen kerran, että mitä voimme itse tehdä oman hyvinvointimme eteen. Kaikki alkaa ajatuksesta, kuten niin monesti olemme todenneet. Ihanaista syksyn jatkoa Sinulle!

Kiki kirjoitti...

Kiitos, Leenuliini! Ihanaa syksynjatkoa Sinullekin!