"... yön usvat karkoitettu on jo pois!Ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa,
kuin itse taivahan kansi sois."
Suuret juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, joulu ja uusivuosi ovat lähestymässä. Niihin liittyy aina myös jotain suurempaa. Niin kaunista ja pyhää. Elämää suurempaa.
Kun äsken hämärän aikaan kävin kävelemässä ihan pienessä lumisateessa, oli ulkona jo varsin paljon juhlan tuntua. Kiitos jokaiselle niistä, jotka olivat jo laittaneet jouluvaloja ikkunoihin ja talvisia koristeita oviin! Hämärän aika tuo sähkölamppujen lumon erityisesti esille. Ja vitivalkea lumi, jota sateli hiljalleen taivaalta sinisessä hämärässä, peittäen tallatun lumen ihan koskemattoman hohtavan lumivaipan alle. Niin kaunista ja juhlavaa. Taianomaista. Lähes pyhää.
Mitä on harras? Mitä on pyhä? Jokaiselle meistä niillä on varmaan hieman eri merkitys. Silti minusta niissä on jotain sellaista, jota ei voi edes sanoiksi pukea. Se vain on.
Ihania hetkiä!
Upeaa juhla-aikaa kaikille!
***
5 kommenttia:
Samoin sinulle Kiki.
Tunnelmallinen, herkkä kirjoituksesi , kauniit kuvasi, herkistivät..
Mikä on Pyhää?
minusta kaikki on pyhää kun ihminen on löytänyt pyhyytensä lähteen ja elää sen virrassa...
Kiitos kommentistasi! Kävin ihailemassa blogiasi ,ihmettelemässä miten jaksat ylläpitää näin montaa blogia? Etenkin "Leikittely" blogi kolahti hauskoine juttuineen:)
Ulkosalla onkin pyhintä!
Kiitos kommenteista ja hyviä pyhäpäiviä, ulkona ja sisällä!
Kauniita, valoisia kuvia!
Lähetä kommentti