Uusi päivä on taas koittanut ja näköjään mieli vetää tänne koneelle, vaikka eilisen huonossa asennossa tietokoneilun jäljiltä niska ja koko yläselkä on niin jumissa, että olisi järkevämpi pysyä poissa. Vaan koskas ihminen järkevä olisi??
Kertailin kirjastoon pian palautettavaa kirjaa ja sen pohjalta minulle syntyi ajatus, haa! Kaikki yhden ihmisen elämässä on vain juuri sen hetkistä mielikuvaa. Eli minun elämäni on vain ja ainoastaan se havainto ja mielikuva, johon valitsen keskittyä juuri NYT. Se voi olla juuri nyt katsomani (ja siitä mahdollisesti sitten taas seuraavassa nyt-hetkessä kehittelemäni ajatukset, muistot jne) tai juuri nyt kuulemani (ja siitä sitten taas mielessäni tekemät tulkinnat tai jatkoajatukset) tai jokin vanha mielikuva mielessäni (ja sen jatkoajatukset ja tuntemukset) tai jokin tuntemus kehossa (ja sitten miten sitä tulkitsen). Hmmm, MIELENkiintoista! Tyhjyyteen tämän minun elämäni luo vain se, mikä minun mielikuvani juuri nyt on.
Ajatella, mikä valinnan vapaus! Eikä minun tarvitse koskaan kerrallaan keskittyä kuin tämän hetkiseen mieleni valintaan ja havaintoon, johon päätän keskittyä, vau. Ei siis lainkaan tarvitse takertua mihinkään vanhaan malliin toimia, uskoa tai ajatella tai yhdistellä, sillä kaikki mielessäni on ohimenevää ja muuttuvaa. Minulla todellakin on siis joka ikinen hetki täysi vapaus valita, mille mielessäni haluan antaa huomiota!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti